🚀 go-pugleaf

Mik� m��r�� malmin riitt�vyyden.

Haluan t�h�n esitell� niit� laskentakriteereit� joiden mukaan maailman
uraanivarantojen riitt�vyys uudiskyvytt�m�n� varantona hahmottuu. Keskittyen
niihin mekanismeihin, joista kokonaisuus koostuu. Perustana on miten mm. GTK
ja STUK kertoo uraaninkaivuun energian kannattavuuskaivurajan olevan 0,1%.
( STUK S�teily ja turvallisuus.)

T�ss� suoraan GTK:n virallista (Retkeilij�n kiviopas 2004). Julkaisu eri
malmien kannattavan kaivuun rajoista.
(Ppm on miljoonasosa g/ t.)

Kullan rajana pidet��n      2-8ppm           hyv� on >8ppm
hopean                      100ppm                    >500
Kupari                       0,5-2%                    >2%
Sinkki                        2-6%                     >6%
---------------------------------------------------------
Nikkeli                       0,3-1%                   >1%
Molybdeeni                  0,2-0,5%                 >0,5%
Koboltti                    0,1-0,4%                 >0,4%
Wolframi                    0,15-0,5%                >0,5%
Vanadiini                   0,2-0,6%                 >0,6%
Tina                        0,2-0,5%                 >0,5%
========================================================
Kultakaivospitoisuus esim. 5ppm.

Minua t�ss� kiinnostaa kumman tasainen p��ttyminen miltei (erikois)malmista
riippumatta keskim��rin arvoon 0,4%! Muistaako kukaan mist� t�m� 0,4 % on
meille tuttu? Aivan oikein luku mainittiin mm. TVO:n malmivastaavan Mikkolan
kertomana. 2007 maailman uraanimalmien keskiarvo j�� pysyv�sti alle sen
energianegatiivisen arvon, jonka mm. USA:n MIT osasi ennakoida jo tapahtuvan
vuona 1988. Ja yh� vaan luku on sama. On huomattava, ettei n�m� prosentit
k�yt�nn�n kokemustasolta ole juuri edes hinnoista riippuvaisia
vuosikymmenest� toiseen! Uraanin kohdalla 0,4% kertoo kyseess� olevan raja,
jonka tasossa aiempi teollinen 90%"t�sm�prosessointisaanto" putoaa
v��j��m�tt� avoaumauksen 15% saantoon. Kun samasta malmista saa irti vain
kuudesosan (0,06%) on selv��, ett� t�m� samainen kynnys on globaalisti
metallien k�sittelyss� todennettu fakta! Uraanin kohdalla t�m� kynnys
muuttaa prosessin sellaiseksi, ett� 1kWh syyt�minen malmin murskaamiseen
tuottaa siit� energiana takaisin vain 0,6kWh ja peli on jo sill� selv�
hinnasta piittaamatta!

Mist� sitten johtuu, ett� juuri tuo kriittinen raja pakottaa avoaumauksiin,
jos se on noin selke�sti huonompi? Otetaan esimerkiksi vaikka uraani. Kun
meill� on kyseess� nyt Suomen todetut n. 0,1% uraanimalmiot synnytt�en
ainokaisen 1000MW ydinvoimalan maailmalla k�ytetyn perusvuoden aikana
huikaisevan 14,2miljardin kilon kraakkuj�tekiven kasan! Ylitt�en fyysisell�
koollaan, massallaan niin valtaisan ainekoosteen, ettei m��r�� voi kuvitella
kuljetettavan kilometrien p��ss� olevaan prosessilaitokseen, saati
fyysisesti altaisiin, my�hemmin poistettavaksi. Energiaa menee hukkaan jo
n�ihin niin paljon, ettei kive� yksinkertaisesti kannata kuljettaa
kaivoksesta pois!  Miksi sitten kulta ja hopea kyet��n hy�dynt�m��n miltei
atomi kerrallaan? Kyse on niiden suunnattoman l�ht�hinnan lis�ksi
erityiskyvyss� olla "jaloja" nimens� mukaan ja oksidoimattomia jopa
irtoatomina. T�m� antaa niille erityisvapauden olla kannattavasti esim.
s�hk�energialla eroteltavia ioneja platinametallien lailla. Ep�jalommissa
syntyy haittaavaa reagointia jne. ja t�m� ei onnistu esim.
uraanimetalleissa.

Ent� vaikka biojalostuksien mahdollisuudet jatkossa? Uraanin erityisongelma
on sen myrkyllisyys el�m�lle raskasmatalina, yhdistein� ja s�teilij�n�.
Maailmassa ei 4,5-miljardin vuoden aikana ole mik��n tunnettu organismi
koskaan kyennyt siet�m��n ja kasaamaan uraania. Aine ei ole esim. raudan ja
vastaavien tavoin biofaktiivinen. Kun puhutaan graniitista ei prosessi
onnistu edes teoriassa, koska jo murskaus pulveriksi vie ylip��sem�tt�m�sti
energiaa enemm�n tuottoaan.
-------------