🚀 go-pugleaf

Wikipedia
_____________


2/ K�ytetyn ydinpolttoaineen huollon vaihtoehdot.

KTM Energiaosaston virallista julkaisumateriaalia.
10/1999 OY EDITA AB
Markku Anttila
Mikael Bj�rnberg
Seppo Vuori
_____________

Ydinvoimalaitosten polttoainekierron suunnittelun l�ht�kohtana pidettiin
aluksi yleisesti periaatetta, jossa halkeamiskelpoisten aineiden
mahdollisimman tehokkaan hyv�ksik�yt�n takaamiseksi uraanin lis�ksi my�s
reaktorissa syntyv� PLUTONIUM kierr�tet��n polttoaineena. K�ytetyn
polttoaineen j�lleenk�sittely on olennainen osa t�llaista suljettua
polttoainekiertoa.

*Keskeisin sanoma t�ss� on se, miksi jo Anne Holmlundille TVO esitti OL-3
hankestartianomuksessaan, ett� vuoteen 2020 menness� jo n. 20% maailman
ydinvoimaloista kerrottiin perustuvan tulevaisuuden PLUTONIUMPOLTTOSYSTEEMIN
mukaanottoon! OL-3 laitos on t�m�n uudenlaisen plutoniumvoiman
esitaistelijaksi jo alkujaan tieten suunniteltu. Siit� huolimatta, ettei
plutoniumpolttoa maasamme nykylain edes sallita. Siit� huolimatta, ett�
puhtaana ydinaseaineena tarkoin kontroloitu tappavantuhoisana syyt�� 1000
kertaa s�teilev�mp�� ydinj�tett� 10 kertaa nykyreaktoritiloja
s�teilev�mp�n�, Ja koko tuotantotapaa ei sallita kuin ainoastaan
NATO-maissa! Vaan annetaan t�m�n tarkoin julkisuudesta poissa pidetyn
valtion salausarkiston OY EDITA AB jatkaa sanomaansa.

Jo ydintekniikan alkuajoista tiedettiin tarve huolehtia ydinj�tteist�, mutta
suunittelu j�tettiin kesken. T�m� raportti on katsaus uusimpiin tutkimuksiin
aiheesta. Vaihtoehtoina runsasaktiivisten ydinj�tteitten tai k�ytetyn
ydinpolttoaineen sijoittamiselle esitettiin seuraavia:

* L�hett�minen avaruuteen.
* Hautaaminen napaj��h�n.
* Tuhoaminen ja kiinteytt�minen kallioper�n sis��n maanalaisten
ydinr�j�hdysten avulla.
* Laimentaminen valtameriin.
* Upottaminen kapseloituna syvien valtamerialtaiden pohjasedimenttiin.
* Sijoittaminen kapseloituna eritt�in syviin reikiin kallioper�ss�.
(Ruotsin peruttua Posivapelleilyt ep�onnistuneina turvaa nyttemmin t�h�n!)
* Loppusijoitus kapseloituna kallioper��n muutaman sadan metrin syvyyteen.

Ensimm�iset 4, luotettavuusongelmaisvaaraa. 3 seuraavaa samaa, mutta
v�hemm�n. Valtamerisedimentti -80 luvulla OECD ydinenergiaj�rjest�piiriss�
selvitys (NEA 1988) todettu teknisesti toteuttamiskelpoiseksi,
ymp�rist�haitat eritt�in alhaiset. Samoin ihmistunkeutumisriskit pienet.
Palautusmahdollisuus plutoniumpolttoon pienet. Poliittinen vastustustettu
j�tteen upotuksena meriin, kansainv�lisin sopimuksin kielletty. Perusmallin
ohella selvitet��n sek� syviin pystyreikiin ett� pitkiin vaakasuoriin
reikiin tapahtuvaa loppusijoittamista (Juhlin ym. 1998, SKB 1992).
Mainittuja kolmea kallioupotuksia pidet��n teknisesti luotettavuudeltaan
suunilleen samana. Syv�porautusj�tteen palautusta pidet��n huomattavasti
vaikeampana.

*Kuten huomaamme TVO/Posiva kaavailee kaikissa toimissaan siihen, ett�
maasamme aletaan NATO-j�senyyden turvin k�sitelem��n maailmanlaajuisesti
tuotua ydinj�tett�. T�llaisien haahuilujen esteen� ei n�yt� olevan 1000
kertaistuvat ydinsaastaj�tteet vuosimiljooniksi maaper��mme, ei
ydinvoimaloittemme muuttuminen 10 kertaa ymp�rist�lleen tuhoisammin
s�teilysyyt�v�ksi. Ei edes se, ett� n�in maamme joutuu ammattimaisten
ydinasemateriaalivarkaiden polttopisteeseen.  Edes se, ett� n�in tuotettu
ydinvoima on v�hint��n taas 2,5 kertaa my�s nykyist� kalliimpaa. Vaikka
kansa vastustaa hankkeeseen elimellisesti kuluvia massiivisia saotilaalisia
NATO-kontrolerreja ja massiivisia j�senmaksuja. Ei tunnu puuhamiehi�
haittaavan edes se, ettt� naapurimaista n�in starttaavat ydinasehankkeemme
on julistettu jo nyt niin varoitellen vaarallisiksi. On hiuskarvan varassa
ettei sotaa jo sytyt�!