🚀 go-pugleaf

In article <920411031057.pehmo@ositech.fi> pehmo@ositech.fi (Petteri Jarvinen) writes:
>> Oletko todella t{t{ mielt{ ?!? Toivo virusten havaitsemiseksi
>> on siis mennyt Intel x86-pohjaisten koneiden suhteen ? Vaiko jopa
>> kaikkien koneiden suhteen ? Vaiko vain DOS:n suhteen ? Ent{ OS/2 ?
>> Unix ? Vms ? Ent{p{ vaikka SCO-Unix Intel -386:ssa VP/Ix:lla (eli
>> kaikki ns. DOS-ikkunalliset ei-DOS k{ytt|j{rjestelm{t) ?

>Oli k{ytt|j{rjestelm{ mik{ hyv{ns{ niin tilanne on t{m{:
>jos virus pystyy vaikuttamaan kj:n toimintaan niin, ett{
>se saa levylt{ luettavan datan ensiksi haltuunsa ja voi
>l{hett{{ sen muunneltuna eteenp{in, varsinaiselle ohjelmalle,
>NIIN silloin tarkistussummaohjelmista ei virustarkistuksen
>kannalta ole hy|ty{.

ELLEI tarkisteta koko levy{.

>  Ja k{sitt{{kseni kaikissa k{ytt|j{rjestelmiss{ edell{
>kuvattu tilanne on mahdollinen, tavalla tai toisella, jos
>ei muuten niin laiteohjaimen (driverin) avulla.

Joka vaatii unixien kohdalla rootin oikeuksia ENNEN kuin virus p{{see
levi{m{{n.

>T{{ll{ on moitittu DOSia suojausten puutteesta, mutta Unixissa
>tilanne tuntuu olevan viel{ paljon heikompi. Versioista on
>paljon eik{ kukaan tunne niit{ kaikkia. DOS on sent{{n vain
>yksi ja hyvin tunnettu j{rjestelm{. 

Siis "tuntuu"? Ei muuta, mutta viitsisitk| perustella?

Dossissa k{ytt{j{ kuin k{ytt{j{ (== ohjelma kuin ohjelma) on "root",
eli voi tehd{ "mit{ tahansa". Unixissa n{in ei (ainakaan pit{isi) ole.

>  Kaiken huippu oli t{ll{ alueellakin ollut kertomus siit{,
>miten jokin Unixin editori etsii muokattavasta tekstist{
>"magic cookie":ita ja suorittaa niiss{ olevan ohjelman
>k{ytt{j{n huomaamatta. Jos nyt kirjoittajaa oikein ymm{rsin,
>t{m{ tarkoittaa sit{ ett{ virus voi p{{st{ koneeseen pelkk{{
>tekstitiedostoa editoimalla.

Koneeseen? Unixissa koneeseen p{{ssyt virus != k{ytt|j{rjestelm{{
modifioimaan pystyv{ virus. Edell{ mainitussa tapauksessa vain k.o.
k{ytt{j{ on ns. kusessa, ei koko kone/systeemi/k{yttis, tai edes muut
k{ytt{j{t. Olettaen tietenkin hypoteettisen tilanteen, ettei koneessa
ole suojausaukkoja.

--
Jouko Holopainen : jhol@stekt.oulu.fi
 Forward he cried from the rear and the front rank died
 And the General sat, and the lines on the map moved from side to side

P.S. Toivottavasti sigu ei nyt ole joka perhanan artikkelissa kahteen

In article <920411031057.pehmo@ositech.fi>, pehmo@ositech (Petteri Jarvinen) writes:
>Oli k{ytt|j{rjestelm{ mik{ hyv{ns{ niin tilanne on t{m{:
>jos virus pystyy vaikuttamaan kj:n toimintaan niin, ett{
>se saa levylt{ luettavan datan ensiksi haltuunsa ja voi
>l{hett{{ sen muunneltuna eteenp{in, varsinaiselle ohjelmalle,
>NIIN silloin tarkistussummaohjelmista ei virustarkistuksen
>kannalta ole hy|ty{.

T{m{ ilmeisesti olettaen ett{ tunkeilija on jo jotakin kautta
koneessa.  Tuo tietysti on totta, mutta miksi moinen oletus pit{{
tehd{?  K{ytt|j{rjestelmiss{ yleens{ vaaditaan enemm{n kuin tavallisen
k{ytt{j{n oikeudet jotta tunkeilija p{{see k{ytt|j{rjestelm{{
olennaisesti muuttamaan (esimerkiksi levytoimintojen osalta), ja t{m{
on huomattavasti j{rkev{mpi paikka varautua tunkeilijoita vastaan
(eiv{tk{ virukset ole t{ss{ suhteessa mik{{n erikoistapaus).

Eli: meill{ on pankissa suljettu kassaholvi johon turvallisuussyist{
ei menn{ sis{lle.  Siell{ on erilaisia valvontalaitteita: kameroita,
mikrofoneja, rahan m{{r{n mittari, vartija, jne, mutta kaikki n{m{
valvontalaitteet tosiaan ovat kassaholvissa.  Oletetaan nyt ett{
kassaholviin on tunkeutunut joku.  Koska kaikki tarkkailulaitteet ovat
kassaholvissa, t{m{ joku voi luonnollisesti vaihtaa kaikki
tarkkailulaitteet omiinsa jotka raportoivat ett{ kaikki on hyvin ja
pit{{ veist{ vartijan kaulalla jotta t{m{ raportoi ett{ kaikki on
hyvin.  Valvontalaitteita lis{{m{ll{ voidaan tietysti tunkeilijan
el{m{{ yritt{{ tehd{ vaikeammaksi, mutta perusongelmaa t{m{ ei poista.

[kkip{{t{ tuntuisi j{rkev{mm{lt{ kontrollin paikalta tarkistaa
kassaholviin menevien ihmisten asia ja henkil|llisyys, so. onko heill{
valtuuksia menn{ sinne.  T{m{ on mit{ useimmat k{ytt|j{rjestelm{t
(esim. Unix) tekev{t - kassaholviin p{{see vain mik{li on valtuutus
pankin turvallisuushenkil|kunnalta.  Esim. MS-DOS:issa ja Mac:issa
taas t{llaisia suojaustoimia ei ole, vaan kassaholvi on t{ysin ilman
seini{, kattoa ja lattiaa pahan maailman keskell{ ja sinne voi menn{
kuka tahansa joka sattuu liikkumaan l{himailla - kassaholvia sitten
yritet{{n huonolla menestyksell{ tarkkailla siell{ itsess{{n olevilla
laitteilla.

Unixissa rajoituskerroksia on viel{p{ useampia - ennen kassaholviin
p{{semist{ t{ytyy p{{st{ pankin sis{osiin, ennen sis{osiin p{{semist{
t{ytyy p{{st{ pankkiin sis{{n, jne.  Toki n{iss{kin j{rjestelyiss{ on
usein puutteita varsinkin jos pankin ty|ntekij{t ovat hyv{uskoisia tai
huolimattomia (j{tt{v{t esimerkiksi avaimensa naulaan pankin ulko-oven
viereen tai ajaessaan autolla pankin autotalliin eiv{t tarkista onko
takapenkill{ ylim{{r{isi{ matkustajia) tai vaikkapa on j{tetty
huomiotta ett{ siivoojalle ei kannata antaa yleisavainta ja ainakin
mik{li annetaan niin siivoojallekin pit{isi antaa jonkinlainen
turvallisuuskoulutus (vrt. fingerd ja Internet worm).  Toki n{iden
rajoituskerrosten ja turvaj{rjestelyjen ohittaminen on mahdollista,
mutta t{llaiset turvaj{rjestelyt kuitenkin antavat oleellisesti
paremmanm turvan kuin avoimella pellolla oleva kassaholvi jonka
ymp{rill{ ei ole mink{{nlaista kulunvalvontaa (MS-DOS, Mac, OS/2?).

Kehittyneempi j{rjestelm{ olisi vaikkapa sellainen ett{ kaikkien
suoritettavien ohjelmien oikeellisuus todennettaisiin vaikkapa
jollakin julkisen avaimen j{rjestelm{ll{ jossa avain olisi erilainen
kullekin j{rjestelm{lle.  T{ll|in j{rjestelm{ suostuisi suorittamaan
vain sellaisia ohjelmia jotka on k{{nnetty / leimattu k{ytett{viksi
ko. j{rjestelm{ss{ turvallisuushenkil|kunnan taholta.  Jokaiseen ohjelmaan
voitaisiin viel{ lis{t{ tunnistenumero.  T{m{ vastaisi
pankkianalogiassa l{hinn{ jonkinlaista sis{ll{kin k{ytett{v{{ kulku-
ja toimenpidekorttia - ennen jokaista toimenpidett{ jonka pankin
ty|ntekij{ tekee tarkastettaisiin ja merkitt{isiin mahdollisesti
lokikirjaan h{nen tunnistenumeronsa ja _lis{ksi_ h{nelle teht{isiin
t{ydellinen ruumiin- ja sis{lmysten sek{ aivojen tarkastus sen
selville saamiseksi ett{ h{n on sama ihminen kuin silloin kun
valtuutus annettiin eik{ h{nt{ ole esim. aivopesty.

>  Kaiken huippu oli t{ll{ alueellakin ollut kertomus siit{,
>miten jokin Unixin editori etsii muokattavasta tekstist{
>"magic cookie":ita ja suorittaa niiss{ olevan ohjelman
>k{ytt{j{n huomaamatta. Jos nyt kirjoittajaa oikein ymm{rsin,
>t{m{ tarkoittaa sit{ ett{ virus voi p{{st{ koneeseen pelkk{{
>tekstitiedostoa editoimalla.

Kyll{, pankkianalogiaa k{ytt{en toki vain ulko-ovesta sis{lle so.
ensimm{isen tarkastuksen ohi eli vain sen k{ytt{j{n omiin tiedostoihin
k{siksi joka editoria ajaa.  Siis vastaa l{hinn{ sit{ ett{ joku
piiloutuu jonkun pankin ty|ntekij{n auton takapenkille p{{st{kseen ohi
autotalliin ajaessa tapahtuvasta ensimm{isest{ tarkastuksesta.

>  Enp{ t{m{n j{lkeen kantaisi en{{ huolta DOSin heikoista
>suojauksista...

No, MS-DOSissa taas pankin liepeill{ aamulla sattumoisin norkoileva
ohikulkija raahataan v{kisin kassaholviin (tietoa sis{lt{v{ lerppu
joka on unohtunut levykeasemaan).

Yleinen myytti viruksista tuntuu olevan ett{ ne ovat jotenkin
"erikoisriesa", ett{ ne vaativat joitakin erilaisia toimenpiteit{ kuin
aivan tavanomainen jokap{iv{inen tietoturvallisuus.  Ehk{ t{m{ sitten
johtuu siit{ ett{ hyvin monissa ymp{rist|iss{ nuo arkip{iv{iset
yksinkertaisimmatkin toimenpiteet laiminly|d{{n t{ydellisesti
mutta jostain syyst{ t{m{ tulee n{kyville vasta virusten yhteydess{.

//Jyrki

In article <920411031057.pehmo@ositech.fi> pehmo@ositech.fi (Petteri Jarvinen) writes:
   Oli k{ytt|j{rjestelm{ mik{ hyv{ns{ niin tilanne on t{m{:
   jos virus pystyy vaikuttamaan kj:n toimintaan niin, ett{
   se saa levylt{ luettavan datan ensiksi haltuunsa ja voi
   l{hett{{ sen muunneltuna eteenp{in, varsinaiselle ohjelmalle,
   NIIN silloin tarkistussummaohjelmista ei virustarkistuksen
   kannalta ole hy|ty{.
     Ilmaisinko itseni nyt riitt{v{n selke{sti?

K{yt{nn|ss{ viruksen mahdollisuudet edet{ k{ytt|j{rjestelm{n koodin/driveri-
koodin muokkaamiseen ovat DOSissa eritt{in hyv{t koska k{yttis ei harjoita
mit{{n suojauksia ja Unixissa huonot koska executableen ei p{{se k{siksi jos
se ei ole ns. oma eli k{ytt{j{ voi saastuttaa itsens{ kyll{ koneessa l{hinn{
troijalaisilla. Superuseri voi tietenkin saastuttaa mit{ vain, mutta k{yt{n-
n|ss{ unix-myllyiss{ ajetaan hyvin v{h{n softiksia roottina. Puhumattakaan
jostain ep{m{{r{isist{ softiksista.

     Ja k{sitt{{kseni kaikissa k{ytt|j{rjestelmiss{ edell{
   kuvattu tilanne on mahdollinen, tavalla tai toisella, jos
   ei muuten niin laiteohjaimen (driverin) avulla.

Totta. Joissain se k{y helposti. Joissain se on mahdollista vain t{ydet
k{ytt|oikeudet omaaville henkil|ille.

   T{{ll{ on moitittu DOSia suojausten puutteesta, mutta Unixissa
   tilanne tuntuu olevan viel{ paljon heikompi. Versioista on
   paljon eik{ kukaan tunne niit{ kaikkia. DOS on sent{{n vain
   yksi ja hyvin tunnettu j{rjestelm{.

Unix variantit eiv{t poikkea merkitt{v{sti toisistaan t{ss{ asiassa.

     Kaiken huippu oli t{ll{ alueellakin ollut kertomus siit{,
   miten jokin Unixin editori etsii muokattavasta tekstist{
   "magic cookie":ita ja suorittaa niiss{ olevan ohjelman
   k{ytt{j{n huomaamatta. Jos nyt kirjoittajaa oikein ymm{rsin,
   t{m{ tarkoittaa sit{ ett{ virus voi p{{st{ koneeseen pelkk{{
   tekstitiedostoa editoimalla.

Ja unix-koneiden editoreista saa sorsat ja ne konffattavissa huomattavasti
laajemmin kuin DOS-maailman vastaavat. K{yt{nn|ss{ yll{mainittu v{ite
on yht{ l{ill{ voimassa my|s DOS-ymp{rist|ss{.

     Enp{ t{m{n j{lkeen kantaisi en{{ huolta DOSin heikoista
   suojauksista...

Toivottavasti t{ll{isten heittojen tarkoitus ei ole aloittaa k{ytt|-
j{rjestelm{sotaa... Tosin tied{n ett{ kommentoitavan henkil|n tietotaito
Unix:in alueella on v{h{ist{, mutta se ei silti antane aihetta asiattoomiin
heittoihin...

--
--
 Petri Helenius, Fimeko-Data Oy 
 Phone +358-0-458 2421, Telefax +358-0-458 2425
 Internet pete@fidata.fi, Snail: Hollantilaisentie 36, 00330 HKI, FINLAND
 X.400    /C=fi/ADMD=fumail/PRMD=inet/O=fidata/S=Helenius/G=Petri/
 Looking for Unix(r) FAX-system ?   Mail queries to fdfax@fidata.fi

In article <920411031057.pehmo@ositech.fi>,
pehmo@ositech.fi (Petteri Jarvinen) writes:

> Oli k{ytt|j{rjestelm{ mik{ hyv{ns{ niin tilanne on t{m{:
> jos virus pystyy vaikuttamaan kj:n toimintaan niin, ett{
> se saa levylt{ luettavan datan ensiksi haltuunsa ja voi
> l{hett{{ sen muunneltuna eteenp{in, varsinaiselle ohjelmalle,
> NIIN silloin tarkistussummaohjelmista ei virustarkistuksen
> kannalta ole hy|ty{.
>   Ilmaisinko itseni nyt riitt{v{n selke{sti?

Kyll{ toki ilmaisit, kiitos vaan. Mutta mutta, minusta vastauksesi
oli yht{ informatiivinen kuin jos olisit sanonut ett{ "jos k{ytt|j{r-
jestelm{ss{ on vikaa niin silloin k{ytt|j{rjestelm{ss{ on vikaa".
Sill{ miten esim. Unixissa virus p{{see vaikuttamaan k{ytt|j{rjestelm{n
toimintaan ? Miten saat sen tavallisena k{ytt{j{n{ sinne asennettua
edes vahingossa ? Siis jos sinulla ei ole root-oikeuksia, kuten oletan,
niin miten voit saada sen k{yttisvian aikaiseksi alun perin ?
Unixissa kun on aina ollut v{hint{{n rwxrwxrwx-suojaukset nykyaikaisten
Unixien sis{lt{mist{ explisiittisist{ ACL-listoista puhumattakaan.

>   Ja k{sitt{{kseni kaikissa k{ytt|j{rjestelmiss{ edell{
> kuvattu tilanne on mahdollinen, tavalla tai toisella, jos
> ei muuten niin laiteohjaimen (driverin) avulla.

Kyll{, jos omistaa root-oikeudet. Muutoin et vie yhteisille lukualueille,
/dev-hakemistoon tms. paikkoihin yht{{n mit{{n. Ja jos k{ytt{j{n
hakupolku ei sis{ll{ nykyhakemistoa (.), niin 'v{{ri{ ohjelmia' ei p{{se
ajamaan muuten kuin tietoisesti. 

> T{{ll{ on moitittu DOSia suojausten puutteesta, mutta Unixissa
> tilanne tuntuu olevan viel{ paljon heikompi.

? Kannattaisi ehk{ tutustua aiheeseen Unix v{h{n tarkemmin.

> Versioista on
> paljon eik{ kukaan tunne niit{ kaikkia. DOS on sent{{n vain
> yksi ja hyvin tunnettu j{rjestelm{. 

No mutta, eik|s DOSistakin ole monta versiota 1.0 - 5.x ?,
DR-DOS yms. Ja ent{p{ sitten kaikki ne erilaiset biosit yms. :-)

>   Kaiken huippu oli t{ll{ alueellakin ollut kertomus siit{,
> miten jokin Unixin editori etsii muokattavasta tekstist{
> "magic cookie":ita ja suorittaa niiss{ olevan ohjelman
> k{ytt{j{n huomaamatta. Jos nyt kirjoittajaa oikein ymm{rsin,
> t{m{ tarkoittaa sit{ ett{ virus voi p{{st{ koneeseen pelkk{{
> tekstitiedostoa editoimalla.

Samanlaisia ohjelmia voi tehd{ ihan miss{ tahansa k{ytt|j{rjestelm{ss{.
T{ss{ tapauksessa (?) editori sis{lsi piirteen, jonka toiminta ehk{
muistuttaa jossakin mieless{ DOS-viruksien toimintaa. Jos piirre on
ollut dokumentoimaton, on kyseess{ mielest{ni l{hinn{ ohjelmavirhe,
sill{ piirrett{ ei ole poistettu tuotantok{ytt|versiosta. Dokumentoituna
se on ihan normaali ohjelman piirre, jonka ohjelmoija on sinne halunnut
laittaa. Aktiivisesti levi{v{{ Unix-virusta en ainakaan min{ n{e t{ss{k{{n
miss{{n - onpahan vaan ohjelma, jonka toiminta on hieman erikoinen.

>   Enp{ t{m{n j{lkeen kantaisi en{{ huolta DOSin heikoista
> suojauksista...

Toivottavasti - mik{li oikein ymm{rr{n - et ole todellisuudessa t{t{ mielt{...

> En tied{, yrititk| olla pisteli{s, huvittava tai jotain
> muuta, mutta onko sill{ v{li{.

Suutuitko siit{, kun sanoin sinua guruksi ja ett{ sinua kannattaa kuunnella ? 
Anteeksi, mutta kun sin{ _olet_ tavalliselle PC:n perusk{ytt{j{lle jonkinlainen
guru halusit sit{ sitten itse tai et. 
T{m{n vuoksi ainakin julkiset lausunnot tyyliin "Unixissa virus p{{see
koneeseen pelk{st{{n teksti{ editoimalla" tulisi punnita erityisen
huolellisesti, sill{ loppuk{ytt{j{lle annettu opetus on h{nelle pitk{{n
se ainoa totuus.

Muuten olen sit{ mielt{, ett{ DOS:n ja Unixin vertaileminen on
jokseenkin absurdia.

Matias

In article <920411031057.pehmo@ositech.fi> pehmo@ositech.fi (Petteri Jarvinen) writes:
>T{{ll{ on moitittu DOSia suojausten puutteesta, mutta Unixissa
>tilanne tuntuu olevan viel{ paljon heikompi. Versioista on
>paljon eik{ kukaan tunne niit{ kaikkia. DOS on sent{{n vain
>yksi ja hyvin tunnettu j{rjestelm{. 

Mutta eik| tuo Unixin monimuotoisuus ole nimenomaan etu viruksia
vastaan tapellessa? Virus ei v{ltt{m{tt{ edes tied{, mit{ jonkin
toiminnan aikaansaamiseksi pit{is{ tehd{.

Ja sitten se magic cookie -juttu. Emacsissa ainakin voi moisen
ominaisuuden ottaa pois k{yt|st{, jos sen katsoo uhkaavan
turvallisuuttaan. 

Kaikenkaikkiaan lienee aivan itsest{{n selv{{, ett{ Unix ja yleens{kin
oikeat k{ytt|j{rjestelm{t ovat huomattavan paljon paremmin suojassa
viruksilta.

	Mika

In article <1992Apr13.181240.18830@nntp.hut.fi> r36110m@kaira.hut.fi (Mika Matti Jalava) writes:

>Ja sitten se magic cookie -juttu. Emacsissa ainakin voi moisen
>ominaisuuden ottaa pois k{yt|st{, jos sen katsoo uhkaavan
>turvallisuuttaan. 

T{m{ edellytt{{ ohjelman l{hdekoodeja, jotka emacsille on saatavissa,
mutta ei kaikille ohjelmille. Jos ohjelmaa jaetaan vain bin{{rein{ ei
ole mit{{n takeita siit{, ett{ ohjelmassa ei olisi viruksia ja/tai
troijalaisia. 


>Kaikenkaikkiaan lienee aivan itsest{{n selv{{, ett{ Unix ja yleens{kin
>oikeat k{ytt|j{rjestelm{t ovat huomattavan paljon paremmin suojassa
>viruksilta.

Kun tuntee olevansa turvassa kuitenkaan varautumatta, on alttiina.
Varuillaan olemisesta on se hy|ty, ett{ tiet{{ milloin, ja mahdollisesti
miten, toinen iskee, ja pystyy toivottavasti v{ist{m{{n.


Onko kukaan todella lukenut kaikkien k{{nt{miens{ softien sorsat?
Iso softa jossa on sopivasti piilotettu troijalainen.....


Markus Strand
MStr@niksula.hut.fi

In article <1992Apr13.195354.20135@nntp.hut.fi> mstr@niksula.hut.fi (Markus Strand) writes:
(maagiset keksit ja niitten piilottaminen purkin pohjalle)
>T{m{ edellytt{{ ohjelman l{hdekoodeja, jotka emacsille on saatavissa,
>mutta ei kaikille ohjelmille. Jos ohjelmaa jaetaan vain bin{{rein{ ei
>ole mit{{n takeita siit{, ett{ ohjelmassa ei olisi viruksia ja/tai
>troijalaisia. 

Voihan aina tehd{ (setq inhibit-local-variables t) .emacsissa ilman
l{hdekoodejakin. Kysyyp{h{n ainakin ett{ saako tiedoston paikallisia
muuttujia k{ytt{{.

>Kun tuntee olevansa turvassa kuitenkaan varautumatta, on alttiina.
>Varuillaan olemisesta on se hy|ty, ett{ tiet{{ milloin, ja mahdollisesti
>miten, toinen iskee, ja pystyy toivottavasti v{ist{m{{n.

Min{ en kyll{ k{sit{ miten t{m{ liittyy siihen, ett{ kunnollisissa
(tai ainakin dossia kunnollisemmissa) k{yttiksiss{ on viruksilta
paremmassa suojassa. Ja mit{ haittaa siit{ on, ett{ suojaukset ovat
paremmat? Luonnollisesti turvallisuuden tunteeseen tuudittautuminen on
pahasta, mutta varotoimet eiv{t k{sitt{{kseni ole haitaksi.

	Mika